{"id":63,"date":"2015-07-21T13:30:59","date_gmt":"2015-07-21T13:30:59","guid":{"rendered":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/?p=63"},"modified":"2024-02-27T10:46:07","modified_gmt":"2024-02-27T10:46:07","slug":"kielen-anatomiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/suomi\/kielen-anatomiaa\/","title":{"rendered":"Kielen anatomiaa"},"content":{"rendered":"\n

L\u00f6nnrootsin visiona on paitsi tsekkailla kansan meininkej\u00e4, mutta my\u00f6s lis\u00e4ksi sukeltaa kieleen ja kulttuuriin musiikin kautta, opiskella s\u00e4velkulkuja ja luoda uusi paikalliskielinen kansanlaulu.<\/p>\n\n\n\n

Teimme sen. Setonkielisen laulun.<\/p>\n\n\n\n

Kun virallista kielioppia eik\u00e4 kirjakielt\u00e4 ole, kulkee sana pitkin laulua. Ja se laulu: se on kulttuuriperint\u00f6\u00e4. Setoa on pit\u00e4nyt pitk\u00e4lti elossa (Unescossakin oleva) leelo-lauluperinne. Koko kulttuurin peruskivi on muurattu laululle. Siin\u00e4p\u00e4 vasta saappaita t\u00e4ytett\u00e4viksi.<\/p>\n\n\n\n

Emme yritt\u00e4neet ryhty\u00e4 leelottelemaan, sill\u00e4 suomalaisten yrityksest\u00e4 ottaa suoraan haltuun polyfonista kuorolaulua ei olisi varmastikaan tullut edes sit\u00e4 kuuluisaa lasta eik\u00e4 shaibaa. Sen sijaan poimimme muutamia kohokohtia leeloperinteest\u00e4, joita sovellettiin uuteen setonkieliseen biisiimme.<\/p>\n\n\n\n

Toisto.
Aihe.
Pienell\u00e4 alueella liikkuva melodia.<\/p>\n\n\n\n

Setokuorot laulavat v\u00e4h\u00e4n milloin mist\u00e4kin aiheesta (monesti my\u00f6s improten), joten aihe oli helposti meid\u00e4nkin l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4. L\u00e4hdimme rakentamaan leelomiestenkin monesti suosimaa vierailulaulua (jossa leelotellaan siit\u00e4, minne mentiin ja mit\u00e4 tehtiin ja mit\u00e4 n\u00e4htiin, kauanko oltiin ja kaiketi my\u00f6s siit\u00e4, paljonko hanzaa juotiin).<\/p>\n\n\n\n

Niist\u00e4 komponenteista l\u00e4hdettiin rakentamaan. Tartuimme aapiseen ja aloimme lukea.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Seton kieli poikkeaa viron kielest\u00e4 jonkin verran. Kieli on j\u00e4\u00e4nyt ns. taskuun Viron kaakkoiskulmaan ja j\u00e4\u00e4nyt Lidia Sillaotsan mukaan ”arkaaiseksi” pohjoisviron hiljalleen kehittyess\u00e4 viralliseksi kieleksi. T\u00e4m\u00e4n(kin) t\u00e4hden seton kieless\u00e4 on suomen kielt\u00e4 muistuttavia sanoja, joita ei (pohjois)viron kieless\u00e4 ole.<\/p>\n\n\n\n

Pyh\u00e4 \/ susi \/ s\u00f5sar (sisar) \/ veli \/ pes\u00e4 \/ t\u00fct\u00e4r (tyt\u00e4r) \/ el\u00e4m\u00e4 \/ h\u00e4kel\u00fcs (h\u00e4kellys)
N\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 tutulta?<\/p>\n\n\n\n

Osaan itse jonkin verran viroa, joten itse setonkielisen sanamaailman luominen ei ollut niin raskas ty\u00f6 kuin vaikkapa l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 Uralia olevien sukulaiskielten kanssa (esimerkiksi ers\u00e4nkielisen biisin valmistaminen tulee olemaan kyll\u00e4 hikinen urakka, jos joskus p\u00e4\u00e4semme matkoillamme sinne saakka).<\/p>\n\n\n\n

Kun biisi oli valmis, oikoluetutettiin kappaleen sanat viel\u00e4 setoa \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvalla, ja yll\u00e4tykseksemme huomattiin, ett\u00e4 varsinaisia kielioppivirheit\u00e4 oli vain muutama hassu.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Great success, sanoisi Borat. Niin mekin.<\/p>\n\n\n\n

Ankaraa oppimista seurasi muutama p\u00e4iv\u00e4. Kun biisi oli kaalissa ja laulun setomuunnelmat hallussa, suuntasimme k\u00e4ynniss\u00e4 olleille Ostrova Festivaaleille rynn\u00e4kk\u00f6n\u00e4 kysym\u00e4\u00e4n, saisimmeko tulla esiintym\u00e4\u00e4n festareille.<\/p>\n\n\n\n

Pitkin kev\u00e4tt\u00e4 oltiin oltu festivaaleille jo yhteydess\u00e4, mutta vastausta ei herunut – ei sitten mill\u00e4\u00e4n. Ei mink\u00e4\u00e4nlaista. Yritimme sek\u00e4 englanniksi ett\u00e4 viroksi – paikallinen fikserimme Kairi yritti my\u00f6s – mutta kukaan ei tohtinut takaisin vastata. Niin me ajettiin alueelle, l\u00e4p\u00e4istiin turvamiesten kyselyt, p\u00e4\u00e4stiin sis\u00e4\u00e4n maksamatta, yhytettiin festarin johtaja ja kysyttiin suoraan:<\/p>\n\n\n\n

– Saammeko esiinty\u00e4 huomenna alueella? me kysyimme.
– Sopii, h\u00e4n vastasi. – Kello nelj\u00e4. P\u00e4\u00e4lavalla.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00e4p\u00e4istiin taas turvamiesten armeija ja luikahdettiin alueelle, odotettiin kiltisti vuoroa, hyp\u00e4ttiin aidan yli b\u00e4k\u00e4rille ja aina lavalle saakka.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4mmeni\u00e4 hikoilutti, verensokeri oli matalalla, oksetti.<\/p>\n\n\n\n

Jotenkin vieraalla kielell\u00e4 esiintymiseen ei vain totu. Englanniksi kyll\u00e4 on varma pohja, viroksi v\u00e4h\u00e4n hatarampi, mutta ett\u00e4 setoksi. Oh uh hoh.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Tsau, me olemme L\u00f6nnroots Suomesta, min\u00e4 alustin viroksi ja s\u00f6nkk\u00e4sin asiamme. Kyl\u00e4st\u00e4mme ja hengaamme suomalais-ugrilaisten kansojen parissa ja teemme uuden kansanlaulun. Jotenkin noin.<\/p>\n\n\n\n

Aloitimme. Soitimme. Lauloimme setoksi. Omaan monitoriin kuului pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Juhon ukulele eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muuta. Kuumotti. Sanat tulivat suusta, vai tulivatko, en ole tismalleen varma.
Jotenkin se biisi oli yht\u00e4kki\u00e4 ohi, katsojat ryhtyiv\u00e4t taputtamaan ja me kumarsimme. Palasimme takaisin nurmelle. S\u00f6imme. Nousimme autoon ja takaisin V\u00e4rskaan.<\/p>\n\n\n\n

Hyvin meni.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Itse keikkataltiointi tullaan julkaisemaan my\u00f6hemmin, mutta t\u00e4ss\u00e4 pient\u00e4 esimakua itse biisist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 nauhoitus on tehty Tallinnan taivaan alla muutama p\u00e4iv\u00e4 keikan j\u00e4lkeen. Teille, kaikille kolmelle, jotka olemme mielikuvitelleet sinne vastaanottimien \u00e4\u00e4reen.<\/p>\n\n\n\n

Ki\u00e4 mi ol\u00f5, mi ol\u00f5 Soom\u00f5st \/\/ Ket\u00e4 me olemme, me ollaan Suomesta
L\u00e4tsi Setomaale kauma \/\/ L\u00e4hdimme Setomaalle k\u00e4ym\u00e4\u00e4n
Om Uma leht ni uma rahvas \/\/ On Uma leht (Oma lehti) ja oma kansa
Ni seto kiil ni ilolin\u00f5 \/\/ Ja seton kieli niin kaunis<\/p>\n\n\n\n

Setomaa – kat\u00f5 ilma veere p\u00e4\u00e4l \/\/ Setomaa – kahden maailman rajalla<\/p>\n\n\n\n

Mi opnu ni mi n\u00e4nn\u00fc ol\u00f5 \/\/ Me olemme oppineet ja n\u00e4hneet
Soom\u00f5 keeleh ni seto keeleh \/\/ Suomen kieless\u00e4 ja seton kieless\u00e4
Pallo sammu s\u00f5nnu omgi \/\/ Niin paljon samoja sanoja onkin<\/p>\n\n\n\n

Ma k\u00f5n\u00f5l\u00f5 seto keeleh \/ soome keeleh \/\/ Min\u00e4 puhun setoksi \/ suomeksi<\/p>\n\n\n\n

P\u00fch\u00e4 (pyh\u00e4) \/ susi \/ s\u00f5sar (sisar) \/ veli \/ pes\u00e4 \/ t\u00fct\u00e4r (tyt\u00e4r) \/ el\u00e4m\u00e4 \/ h\u00e4kel\u00fcs (h\u00e4kellys)<\/p>\n\n\n\n

– Jonne<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00f6nnrootsin visiona on paitsi tsekkailla kansan meininkej\u00e4, mutta my\u00f6s lis\u00e4ksi sukeltaa kieleen ja kulttuuriin musiikin kautta, opiskella s\u00e4velkulkuja ja luoda uusi paikalliskielinen kansanlaulu. Teimme sen. Setonkielisen laulun. Kun virallista kielioppia eik\u00e4 kirjakielt\u00e4 ole, kulkee sana pitkin laulua. Ja se laulu: se on kulttuuriperint\u00f6\u00e4. Setoa on pit\u00e4nyt pitk\u00e4lti elossa (Unescossakin oleva) leelo-lauluperinne. Koko kulttuurin peruskivi on […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":262,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7,6],"tags":[],"class_list":{"0":"post-63","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-seto","8":"category-suomi","9":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/63","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=63"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":385,"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions\/385"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/media\/262"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=63"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=63"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=63"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}