{"id":7,"date":"2024-02-17T13:17:05","date_gmt":"2024-02-17T13:17:05","guid":{"rendered":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/?page_id=7"},"modified":"2024-02-17T13:17:05","modified_gmt":"2024-02-17T13:17:05","slug":"kveenit-2016","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/kveenit-2016\/","title":{"rendered":"Kveenit (2016)"},"content":{"rendered":"\n

Kveenit<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kveenit ovat alun perin 1700-1900 -luvuilla (enimm\u00e4kseen) Pohjois-Suomen ja Lapin alueilta Pohjois-Norjaan siirtyneit\u00e4 suomalaissiirtolaisia ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Miten m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n \u201dkveeni\u201d?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yhden k\u00e4sityksen mukaan kveeniv\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n luokitellaan ihminen, joka on muuttanut Pohjois-Norjaan ennen toista maailmansotaa. My\u00f6s my\u00f6hemmin syntyneit\u00e4 kveenien j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n kveenein\u00e4, joten mitenk\u00e4\u00e4n kiveen hakattu ei v\u00e4hemmist\u00f6n m\u00e4\u00e4rittely ole. M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t tuntuvat vaihtelevan villisti, emmek\u00e4 t\u00e4m\u00e4n artikkelin kirjoittamiseen menness\u00e4 ole aivan kartalla siit\u00e4, mik\u00e4 on kaikkein virallisin tulkinta (jos sellaista ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 on).<\/p>\n\n\n\n

Kuitenkaan nyky\u00e4\u00e4n Suomesta Pohjois-Norjaan muuttava h\u00e4rm\u00e4l\u00e4inen ei voi tituleerata itse\u00e4\u00e4n kveeniksi ihan tuosta vain \u2013 jonkinlainen side historiaan on oltava. Ehk\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kveeni sanana, korrekti vai ei?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Toinen kysymys liittyy termiin \u201dkveeni\u201d \u2013 onko se v\u00e4hemmist\u00f6\u00e4 kuvaavana sanana poliittisesti korrekti vai ei.<\/p>\n\n\n\n

Nimitt\u00e4in. 1870-luvulta Norjassa polkaistiin k\u00e4yntiin norjalaistamisprosessi, joka jatkui pitk\u00e4lle toisen maailmansodan yli. Kun maanomistukseen vaadittiin norjalainen nimi ja kansallisuuteen norjan kielen taito, ei kveenit olleet j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n hyv\u00e4ss\u00e4 huudossa ja raitilla kveeneist\u00e4 l\u00e4ll\u00e4teltiin pilkkanimi.<\/p>\n\n\n\n

Historiansa valossa itse termi \u201dkveeni\u201d saattaa aiheuttaa joissakin v\u00e4hemmist\u00f6n ihmisiss\u00e4 yh\u00e4 pahaa verta. T\u00e4st\u00e4kin huolimatta Norjassa toimii virallisella nimell\u00e4\u00e4n mm. Ruijan kveeniliitto, Kveeninuoret ja lukuisa joukko muita yhdistyksi\u00e4, joten mekin k\u00e4yt\u00e4mme t\u00e4t\u00e4 termi\u00e4 ihan vain selvyyden vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

Miss\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kiitos Wikimedia Commonsille!<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Populaatio<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Koska timantintarkkaa m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 kveenist\u00e4 ei ole, on my\u00f6skin populaation koko vaikeasti hahmotettavissa. Wikipedian mukaan Norjassa el\u00e4\u00e4 noin 30000 kveeni\u00e4, mutta valtaosa heist\u00e4 ei osaa kielt\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n 2000 ihmist\u00e4 osaa kveeni\u00e4 tavalla tai toisella. Tapa tai toinen voi n\u00e4in ollen olla taaplauksesta ymm\u00e4rrykseen, ummikkoudesta natiiviin.<\/p>\n\n\n\n

Kieli<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kveenin kieli on hyvin l\u00e4hell\u00e4 suomen kielt\u00e4. Valtavan l\u00e4hell\u00e4. Kielitieteellisesti se voitaneen laskea suomen kielen Ruijan murteisiin, sill\u00e4 niin l\u00e4hell\u00e4 suomea puhuttu ja kirjoitettu kveeni on. Toisaalta kveenin kieli on ottanut valtavasti lainoja sek\u00e4 saamesta ett\u00e4 norjasta \u2013 ja s\u00e4ilytt\u00e4nyt monia suomen kielen sanoja, jotka Suomessa ovat vaipuneet unohduksiin, joten pidett\u00e4k\u00f6\u00f6n sit\u00e4 omana kielen\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Alla esimerkki suomen ja kveenin eroista.<\/p>\n\n\n\n

kveeni<\/strong>
Kv\u00e4\u00e4ninkieli oon se kieli mit\u00e4 kv\u00e4\u00e4nit
oon puhuhneet ja viel\u00e4 t\u00e4\u00e4p\u00e4n\u00e4ki puhhuuvat,
ja mik\u00e4 oon s\u00e4ilyny ruottalaistumisen
ja norjalaistumisen l\u00e4pi minuriteettikielen\u00e4.
Minun mielest\u00e4 Torniolakson \u00abmei\u00e4n kieliki\u00bb
oon vanhaa kv\u00e4\u00e4ninkieli tahi vanhaala
mei\u0111\u00e4n kielel\u00e4 kaihnuunkieli.
<\/em>
suomi<\/strong>
Kveenin kieli on se kieli, jota kveenit
ovat puhuneet ja viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin puhuvat,
ja joka on s\u00e4ilynyt ruotsalaistumisen
ja norjalaistumisen l\u00e4pi v\u00e4hemmist\u00f6kielen\u00e4.
Minun mielest\u00e4ni Torniolaakson ”meid\u00e4n kielikin”
on vanhaa kveenin kielt\u00e4 tai vanhalla
meid\u00e4n kielell\u00e4mme kainun kielt\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Huolimatta suomen ja kveenin kielten samankaltaisuuksista kveenin kieli sai vuonna 2005 Norjassa statuksen v\u00e4hemmist\u00f6kielen\u00e4. Silti kieli on uhanalainen, eik\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6kielen t\u00e4m\u00e4nhetkinen status takaa kielen suojaamista Norjassa.<\/p>\n\n\n\n

Asema<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kveenien asema on yleisesti heikohko. Norjalaistamispolitiikan j\u00e4ljilt\u00e4 kveenien kulttuuri uhkasi n\u00e4ivetty\u00e4 kokonaan ja kveeniytt\u00e4 pidettiin pitk\u00e4\u00e4n h\u00e4pe\u00e4n\u00e4 ja tabuna.<\/p>\n\n\n\n

Elvytt\u00e4mist\u00e4 kuitenkin on ilmassa. Kielen s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 ja kulttuurin kehitt\u00e4mist\u00e4 varten perustettiin Ruijan Kveeniliitto vuonna 1987, Tromssan yliopistossa on voinut opiskella kveeni\u00e4 vuodesta 2006 ja Kveeni-instituutti perustettiin Pyssyjoelle 2007. Kolmikielinen (norja, kveeni, suomi) sanomalehti Ruijan Kaiku ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Norjan yleisradioyhti\u00f6 NRK l\u00e4hetti vuoteen 2017 saakka viikoittain noin vartin verran kveeninkielist\u00e4 radiota, mutta nyttemmin radio-ohjelma on lakkautettu ja kveeni-uutisointi siirretty kokonaisuudessaan nettiin<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Onko historiansa valossa \u201dkveeniys\u201d edelleen tabu? Mill\u00e4 tavalla kielt\u00e4 ja kulttuuria kehitet\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in Ruijassa? Mill\u00e4 edellytyksin sek\u00e4 kieli ja kulttuuri pysyv\u00e4t hengiss\u00e4? Mit\u00e4 haasteita sill\u00e4 on ja kokevatko kveenit itse kulttuurinsa omakseen? Onko se kulttuuri sulauma norjalais-suomalais-saamelaista kulttuuria, vai kenties jotain muuta? Kveeni-identiteetti tuntuu hakevan muotoaan.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

*huom!<\/strong> Vaikka yrit\u00e4mme pit\u00e4\u00e4 faktat hallussa, teksti saattaa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 virheit\u00e4. P\u00e4\u00e4asialliset l\u00e4hteet ovat t\u00e4ss\u00e4<\/a> ja t\u00e4ss\u00e4<\/a>. Jos huomaat erheen, palautathan meid\u00e4t raiteillemme s\u00e4hk\u00f6postitse: lonnroots(at)lonnroots.com<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kveenit Kveenit ovat alun perin 1700-1900 -luvuilla (enimm\u00e4kseen) Pohjois-Suomen ja Lapin alueilta Pohjois-Norjaan siirtyneit\u00e4 suomalaissiirtolaisia ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n. Miten m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n \u201dkveeni\u201d? Yhden k\u00e4sityksen mukaan kveeniv\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n luokitellaan ihminen, joka on muuttanut Pohjois-Norjaan ennen toista maailmansotaa. My\u00f6s my\u00f6hemmin syntyneit\u00e4 kveenien j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n kveenein\u00e4, joten mitenk\u00e4\u00e4n kiveen hakattu ei v\u00e4hemmist\u00f6n m\u00e4\u00e4rittely ole. M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t tuntuvat vaihtelevan villisti, emmek\u00e4 t\u00e4m\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-7","page","type-page","status-publish","czr-hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10,"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7\/revisions\/10"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}