{"id":13,"date":"2024-02-17T13:19:07","date_gmt":"2024-02-17T13:19:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/?page_id=13"},"modified":"2024-02-27T11:31:47","modified_gmt":"2024-02-27T11:31:47","slug":"setot-2015","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/setot-2015\/","title":{"rendered":"Setot (2015)"},"content":{"rendered":"\n

<\/a><\/p>\n\n\n\n

Setot<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Setot (setukaiset) ovat Kaakkois-Virossa ja Ven\u00e4j\u00e4n puolella Setomaan seutuvilta kotoisin oleva it\u00e4merensuomalaisten ryhm\u00e4. Tarkkaa faktaa siit\u00e4, mist\u00e4 ja milloin t\u00e4m\u00e4 joukko on n\u00e4ille leveyksille ponnahtanut, ei ole: ensimm\u00e4inen dokumentaatio setoista on 1800-luvulta, joskin kansa on hengaillut mestoilla kyll\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti jopa satoja vuosia ennen sit\u00e4. Yleisimm\u00e4n teorian mukaan setukaiset polveutuvat Viroon tulleesta it\u00e4merensuomalaisesta kansasta. Toinen, v\u00e4hemm\u00e4n yleinen teoria mielt\u00e4\u00e4 kansan virolaistuneiksi slaaveiksi. Kolmas v\u00e4itt\u00e4\u00e4 V\u00f5rumaalta tulleiden siirtolaisten j\u00e4lkel\u00e4isiksi. Mene ja tied\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Miss\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Kuval\u00e4hde: Wikimedia Commons<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Setomaa on jaettu kahden valtion kesken ja sijaitsee molemmilla puolin Viron ja Ven\u00e4j\u00e4n rajaa. Vuoden 1920 Tarton rauhansopimus julisti koko Setomaan (kartassa vihre\u00e4ll\u00e4) kuuluvan Virolle. Neuvostoliiton aikoihin sosialististen neuvostotasavaltojen rajoja siirrettiin muutamia piiruja ja Setomaa jakautui kahtia. T\u00e4m\u00e4 muodollinen rajapinta rys\u00e4hti kertaheitolla konkreettiseksi Viron itsen\u00e4istytty\u00e4 1991. Neuvostoaikaiset rajalinjat j\u00e4iv\u00e4t voimaan.<\/p>\n\n\n\n

Populaatio<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Arviot vaihtelevat 10 000 ja 20 000 v\u00e4lill\u00e4, joista leijonanosa asuu muualla kuin Setomaalla, jossa itsess\u00e4\u00e4n el\u00e4\u00e4 joitakin tuhansia. Huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 kartalla Ven\u00e4j\u00e4n puolen Setomaa on valtava, asuu n\u00e4ist\u00e4 tuhansista setukaisista sill\u00e4 puolella vain parisataa. Valtaosa setukaisista on uskonnoltaan ortodokseja, toisin kuin Viron muu v\u00e4ki (jotka ovat enimm\u00e4kseen luterilaisia).<\/p>\n\n\n\n

Kieli<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ensin hieman kattok\u00e4sitteit\u00e4: karkeasti jaettuna viron kielen voi jakaa pohjois- ja etel\u00e4murteisiin. Pohjois-Viron murteet ovat standardisoituneet viralliseksi kieleksi, kun taas etel\u00e4murteet j\u00e4iv\u00e4t aikojen saatossa hieman jalkoihin. N\u00e4ist\u00e4 etel\u00e4murteista v\u00f5ron ja seton kielet (tai v\u00f5ron-seton murre, riippuu katsantokannasta) ovat l\u00e4hell\u00e4 toisiaan. V\u00f5ron kielen puhujia on arviolta 70 000, kun taas setoa puhuu noin 5000 henke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V\u00f5ro ja seto ovat l\u00e4hell\u00e4 toisiaan kielellisesti. Todella l\u00e4hell\u00e4. Kyse on pienist\u00e4 hiuksenhienoista eroista, joten useimmiten v\u00f5ron-seton kieli m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4nkin yhdeksi kokonaisuudeksi – ei erillisiksi kieliksi. Setot m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t kuitenkin kielens\u00e4 omaksi erilliseksi kielekseen, ei osaksi v\u00f5roa.<\/p>\n\n\n\n

Alla esimerkki standardiviron (pohjoisviron), v\u00f5ron ja seton kielen eroista. (L\u00e4hde: Wikipedia)<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kaikki ihmiset syntyv\u00e4t vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu j\u00e4rki ja omatunto, ja heid\u00e4n on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengess\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Viro<\/strong>: K\u00f5ik inimesed s\u00fcnnivad vabadena ja v\u00f5rdsetena oma v\u00e4\u00e4rikuselt ja \u00f5igustelt. Neile on antud m\u00f5istus ja s\u00fcdametunnistus ja nende suhtumist \u00fcksteisesse peab kandma vendluse vaim.<\/em><\/p>\n\n\n\n

V\u00f5ro<\/strong>: K\u00f5ik inemiseq s\u00fcnn\u00fcseq avvo ja \u00f5iguisi pool\u00f5st \u00fctesugumaidsis. N\u00e4ile om ann\u00f5t mudsu ja s\u00fc\u00e4metunnistus ja n\u00e4 pi\u00e4t \u00fctst\u00f5\u00f5s\u00f5ga vele muudu l\u00e4bi k\u00e4\u00fcm\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Seto<\/strong>: K\u00f5ik inemiseq s\u00fcnn\u00fcseq avvo ja \u00f5iguisi pool\u00f5st \u00fctesugumaidsist. N\u00e4ile om ann\u00f5t mudsu ja s\u00fc\u00e4metun’stus ja n\u00e4 pi\u00e4t \u00fctst\u00f5\u00f5s\u00f5ga vele muudu l\u00e4bi kjauma.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Lauluperinne<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ei siit\u00e4 minnek\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4se (eik\u00e4 pid\u00e4k\u00e4\u00e4n): setoa pit\u00e4\u00e4 vahvana lauluperinne. Kun omaa kirjakielt\u00e4 ei ole (toisin kuin v\u00f5rolla), m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 laulu setukaisidentiteetti\u00e4 vahvasti. Runonlaulantaa l\u00f6ytyy aiheesta kuin aiheesta, esilaulaja kertoo ja kuoro toistaa. Vuonna 2009 leelo p\u00e4\u00e4si Unescon kulttuuriperint\u00f6suojelukohteeksi.<\/p>\n\n\n\n

Asema<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Setomaan Obinitsan kyl\u00e4 oli vuoden 2015 suomalais-ugrilainen kulttuurip\u00e4\u00e4kaupunki. T\u00e4m\u00e4 vuosi korostaa setoa, joten ainakin niilt\u00e4 osin kansa on monien tapahtumien johdosta mediassa ja otsikoissa. L\u00f6nnrootsin tarkoituksena oli murtautua otsikoiden ja juhlahumun taakse(kin) ja tarkastella, mit\u00e4 sielt\u00e4 l\u00f6ytyy. Mink\u00e4lainen asema setukaisilla ja Setomaalla on suhteessa Viron valtioon? Mitk\u00e4 ovat kulttuurin s\u00e4ilymisen mahdollisuudet ja haasteet? Onko j\u00e4ljell\u00e4 nuoria, jotka taitavat setoa? Mik\u00e4 meininki siell\u00e4 on?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Setot Setot (setukaiset) ovat Kaakkois-Virossa ja Ven\u00e4j\u00e4n puolella Setomaan seutuvilta kotoisin oleva it\u00e4merensuomalaisten ryhm\u00e4. Tarkkaa faktaa siit\u00e4, mist\u00e4 ja milloin t\u00e4m\u00e4 joukko on n\u00e4ille leveyksille ponnahtanut, ei ole: ensimm\u00e4inen dokumentaatio setoista on 1800-luvulta, joskin kansa on hengaillut mestoilla kyll\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti jopa satoja vuosia ennen sit\u00e4. Yleisimm\u00e4n teorian mukaan setukaiset polveutuvat Viroon tulleesta it\u00e4merensuomalaisesta kansasta. Toinen, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-13","page","type-page","status-publish","czr-hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":435,"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13\/revisions\/435"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hannikainen.net\/lonnroots\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}