Kveenit
Kveenit ovat alun perin 1700-1900 -luvuilla (enimmäkseen) Pohjois-Suomen ja Lapin alueilta Pohjois-Norjaan siirtyneitä suomalaissiirtolaisia ja heidän jälkeläisiään.
Miten määritellään ”kveeni”?
Yhden käsityksen mukaan kveenivähemmistöön luokitellaan ihminen, joka on muuttanut Pohjois-Norjaan ennen toista maailmansotaa. Myös myöhemmin syntyneitä kveenien jälkeläisiä pidetään kveeneinä, joten mitenkään kiveen hakattu ei vähemmistön määrittely ole. Määritelmät tuntuvat vaihtelevan villisti, emmekä tämän artikkelin kirjoittamiseen mennessä ole aivan kartalla siitä, mikä on kaikkein virallisin tulkinta (jos sellaista ylipäänsä on).
Kuitenkaan nykyään Suomesta Pohjois-Norjaan muuttava härmäläinen ei voi tituleerata itseään kveeniksi ihan tuosta vain – jonkinlainen side historiaan on oltava. Ehkä.
Kveeni sanana, korrekti vai ei?
Toinen kysymys liittyy termiin ”kveeni” – onko se vähemmistöä kuvaavana sanana poliittisesti korrekti vai ei.
Nimittäin. 1870-luvulta Norjassa polkaistiin käyntiin norjalaistamisprosessi, joka jatkui pitkälle toisen maailmansodan yli. Kun maanomistukseen vaadittiin norjalainen nimi ja kansallisuuteen norjan kielen taito, ei kveenit olleet järjettömän hyvässä huudossa ja raitilla kveeneistä lälläteltiin pilkkanimi.
Historiansa valossa itse termi ”kveeni” saattaa aiheuttaa joissakin vähemmistön ihmisissä yhä pahaa verta. Tästäkin huolimatta Norjassa toimii virallisella nimellään mm. Ruijan kveeniliitto, Kveeninuoret ja lukuisa joukko muita yhdistyksiä, joten mekin käytämme tätä termiä ihan vain selvyyden vuoksi.
Missä
Populaatio
Koska timantintarkkaa määritelmää kveenistä ei ole, on myöskin populaation koko vaikeasti hahmotettavissa. Wikipedian mukaan Norjassa elää noin 30000 kveeniä, mutta valtaosa heistä ei osaa kieltä. Nykyään 2000 ihmistä osaa kveeniä tavalla tai toisella. Tapa tai toinen voi näin ollen olla taaplauksesta ymmärrykseen, ummikkoudesta natiiviin.
Kieli
Kveenin kieli on hyvin lähellä suomen kieltä. Valtavan lähellä. Kielitieteellisesti se voitaneen laskea suomen kielen Ruijan murteisiin, sillä niin lähellä suomea puhuttu ja kirjoitettu kveeni on. Toisaalta kveenin kieli on ottanut valtavasti lainoja sekä saamesta että norjasta – ja säilyttänyt monia suomen kielen sanoja, jotka Suomessa ovat vaipuneet unohduksiin, joten pidettäköön sitä omana kielenään.
Alla esimerkki suomen ja kveenin eroista.
kveeni
Kvääninkieli oon se kieli mitä kväänit
oon puhuhneet ja vielä tääpänäki puhhuuvat,
ja mikä oon säilyny ruottalaistumisen
ja norjalaistumisen läpi minuriteettikielenä.
Minun mielestä Torniolakson «meiän kieliki»
oon vanhaa kvääninkieli tahi vanhaala
meiđän kielelä kaihnuunkieli.
suomi
Kveenin kieli on se kieli, jota kveenit
ovat puhuneet ja vielä tänä päivänäkin puhuvat,
ja joka on säilynyt ruotsalaistumisen
ja norjalaistumisen läpi vähemmistökielenä.
Minun mielestäni Torniolaakson ”meidän kielikin”
on vanhaa kveenin kieltä tai vanhalla
meidän kielellämme kainun kieltä.
Huolimatta suomen ja kveenin kielten samankaltaisuuksista kveenin kieli sai vuonna 2005 Norjassa statuksen vähemmistökielenä. Silti kieli on uhanalainen, eikä vähemmistökielen tämänhetkinen status takaa kielen suojaamista Norjassa.
Asema
Kveenien asema on yleisesti heikohko. Norjalaistamispolitiikan jäljiltä kveenien kulttuuri uhkasi näivettyä kokonaan ja kveeniyttä pidettiin pitkään häpeänä ja tabuna.
Elvyttämistä kuitenkin on ilmassa. Kielen säilyttämistä ja kulttuurin kehittämistä varten perustettiin Ruijan Kveeniliitto vuonna 1987, Tromssan yliopistossa on voinut opiskella kveeniä vuodesta 2006 ja Kveeni-instituutti perustettiin Pyssyjoelle 2007. Kolmikielinen (norja, kveeni, suomi) sanomalehti Ruijan Kaiku ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Norjan yleisradioyhtiö NRK lähetti vuoteen 2017 saakka viikoittain noin vartin verran kveeninkielistä radiota, mutta nyttemmin radio-ohjelma on lakkautettu ja kveeni-uutisointi siirretty kokonaisuudessaan nettiin.
Onko historiansa valossa ”kveeniys” edelleen tabu? Millä tavalla kieltä ja kulttuuria kehitetään eteenpäin Ruijassa? Millä edellytyksin sekä kieli ja kulttuuri pysyvät hengissä? Mitä haasteita sillä on ja kokevatko kveenit itse kulttuurinsa omakseen? Onko se kulttuuri sulauma norjalais-suomalais-saamelaista kulttuuria, vai kenties jotain muuta? Kveeni-identiteetti tuntuu hakevan muotoaan.
*huom! Vaikka yritämme pitää faktat hallussa, teksti saattaa sisältää virheitä. Pääasialliset lähteet ovat tässä ja tässä. Jos huomaat erheen, palautathan meidät raiteillemme sähköpostitse: lonnroots(at)lonnroots.com